Olet poissa, ja minä en käsitä mitään:
tämä maailma on vieras ja mykkä.
Minä kaipaan luoksesi hiljaisuuteen
niin kuin sade kaipaa vettä,
niin kuin tuuli kaipaa ilmaa,
peto yötä, sanat huulia.
Tiedät minusta liikaakin,
tiedät minusta melkein kaiken,
tiedät minusta melkein liikaakin.
Toivon, että tiesi sinne
onnellinen aina on.
Toivon, että muistat meitä
luoksesi kun pääse en.
Helppo luulla asioita
päätetyksi ennalta.
Toivon, että tiesi sinne
onnellinen aina on.
Olet poissa, ja minä en ole kukaan.
Nämä huoneet on mustat,
täynnä jäätävää vettä.
Murhe niin kuin aisti on,
yli muiden aistien se huutaa:
"Näihin juhliin kutsuttakoon
kaikki, mikä kerran katoaa."
Tiedän sinusta liikaakin,
tiedän sinusta melkein kaiken,
tiedän sinusta melkein liikaakin.
Toivon, että tiesi sinne
onnellinen aina on.
Toivon, että muistat meitä
luoksesi kun pääse en.
Helppo luulla asioita
päätetyiksi ennalta.
Toivon, että tiesi sinne
onnellinen aina on.
