Kaduilla tuulee, asfaltti kiiltää. Meitsi Hakaniemen siltaa talla pohjassa kiitää-ää-ää.
Kaduilla tuulee, sydäntä viiltää. Meitsi Hakaniemen siltaa talla pohjassa kiitää-ää-ää.
Tunteet vaan haaveita on, ne kulkee kuin tuiskut ja tuulet. Rakkain on tuntematon, oman kaipuusi kuulet.
Ja se joku, minkä seuraan vaan jäät. Se hajottaa pään, kun kaiken muun menneen näät.
Käynyt on ennenki näin, mut luottaa siltiki jaksoin. Jälleen kyynelilläin mä joka tunnista maksoin.
Sitä ei voi kiistää, että paljon myös sain, mut joudun myöntää, et liikaa kai tahdoin vain.
Kaduilla tuulee, asfaltti kiiltää. Jee. Meitsi Hakaniemen siltaa talla pohjassa kiitää-ää-ää.
Kaduilla tuulee, sydäntä viiltää. Meitsi Hakaniemen siltaa talla pohjassa kiitää-ää-ää.
Miettiessäni mä ajelen Pohjoisrantaa. Ei näit paineit voi kukaan muukaan mun puolesta kantaa. Aa.
Muiden jo tiedän nukkuvan. Sen jonkin menneen tiedän taas mua kutsuvan.
Suotta mitään odotan, tiedän sen turhaa olevan, ja se on taas tehny musta kovemman.
Jare Henrik Tiihonen - kova jätkä. Autos yks paikka liikaa, pitäs kai ostaa prätkä.
Aa.
Kaduilla tuulee, asfaltti kiiltää. Meitsi Hakaniemen siltaa talla pohjassa kiitää-ää-ää.
Kaduilla tuulee, sydäntä viiltää. Meitsi Hakaniemen siltaa talla pohjassa kiitää-ää-ää.
