Nyt on yli-ihmisen loputon päivä,
sen määrä on kattaa ikuisuus.
Ken kuulee kun kuuntelee, natisee
pian kosmoksen kudelmat liitoksistaan.
On tulessa sieraimet hevosien
ja kylät ne poltetaan maahan.
On seipäissä hahmoja ihmisien,
ja ovimies viittoo "tulkaahan".
Kun me kaadumme, tulette mukana te,
jotka sormeakaan ette nostaneet
kun me kerroimme teille: "On määränä tuho
ja kunnia, valta ja maailma uus."
Ole julmempi muita, ole moraaliton,
ole puhdas kuin parkittu nahka.
Ole kova ja kiiltävä kuin öinen taivas,
ole pyhä kuin loputtomuus.
Pian taivaalla hiiltyvät lintujen kolonnat,
pelloilla autuaat roihuaa sadot.
Sankarit salojen välillä marssii
ja survaisee välistä pistimellään.
Kun me kaadumme, tulette mukana te,
jotka sormeakaan ette nostaneet
kun me kerroimme teille: "On määränä tuho
ja kunnia, valta ja maailma uus..."
