Hei, hei. Mitä kuuluu?
Sä kysyt et kaikki on ok.
Hyvä sul on puhuu.
Sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Nosta katse, sulje luuri.
Irtaudu sun näytöstä.
Elämä on jossain tuol ulkona,
mut noi koneet ohjaa sun käytöstä.
Kaukana normaalista.
Media on epäsosiaalista.
Kaikki on kaupan ja ajankuluttaja on vaan mainostajille saalista.
Kun on tarvetta vuodattaa.
Keneen silloin luotatkaan?
Ne on kavereit ja tykkäyksii, mut eine tiedä susta puoltakaan.
Mä en saa sun huomioo, vaikka samas huoneessa me istuskellaan.
Oot paikalla, muttet läsnä. Sulje ne koneet ja keskustellaan.
Suu auki sä tuijotat ruutuu.
Vähemmästäkin tääl pää puutuu.
Etkä ees kuullu ku kysyin, mitä kuuluu?
Hei!
Hei, hei. Mitä kuuluu?
Sä kysyt et kaikki on ok.
Hyvä sul on puhuu.
Sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Hei, hei. Mitä kuuluu?
Sä kysyt et kaikki on ok.
Hyvä sul on puhuu.
Sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Ystävän duuni on huolehtii sust vierel, vaik mikä tulisi.
Se kestää huonot päivätkin ja näkee heti läpi sun kulissin.
Tunne on pakottava, kun tuntuu et tunteet on padottava.
Mut tiedät, et sun on sanottava, jos sul on jotain sanottavaa.
Välil jokaista turhauttaa.
Kaikkee ei voi purkaakaan, mut ok ei nyt riitä.
Nään et on huolia, enkä kysy turhasta.
Tiedät et et oo yksin, mä oon tässä, veljeni vartija,
vahva jos tarvitaan hartiaa, johon nojata voit kun on harmia.
Vaik en tietäis milt sust tuntuu, pelkkä puhuminenkin jo helpottaa.
Ku sun ystävä kysyy: "Mitä kuuluu?", niin puhu totta.
Hei, hei. Mitä kuuluu?
Sä kysyt et kaikki on ok.
Hyvä sul on puhuu.
Sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Hei, hei. Mitä kuuluu?
Sä kysyt et kaikki on ok.
Hyvä sul on puhuu.
Sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Who'oo'o'oo'o'oo
Who'o'o'oo
Who'oo'o'oo'o'oo
Who'o'o'oo
